Ympäristötoimittajien syksyinen jäsenretki Joensuuhun, aiheena ihmisten luontosuhde ja luontoalueiden hyötykäyttö. Ei ihan pieni aihe…
Asuimme viehättävässä v. 1849 rakennetussa Johanssonintalossa. Talossa on majaillut viranomaisia, yrityksiä, pääkonttoreita ym., ja nyt siinä toimii itsepalveluhotelli. Pisteitä viehättävästä talosta ja Pielisjokivarren ympäristöstä. Ei pisteitä jätteiden lajittelun puuttumisesta. Järjestimme oman tilapäislajittelun ja veimme hyötyjätteet lähimpään ekopisteeseen.
Lykynlammen virkistysalue sijaitsee metsä- ja harjumaastossa n. 10 km bussimatkan päässä Joensuun keskustasta. Pisteet uusille yrittäjille, jotka hoitavat ja kehittävät v. 1939 perustettua ulkoilumajaa. Ei pisteitä Joensuun kaupungille, joka yhä pitää avoimina suositun virkistysmetsän myynti- ja hakkuusuunnitelmia.
Lykynlammen uutuuksia ovat mm. ympärivuotinen, lammesta vetensä saava uimasammio (ent. mehutehtaan säiliö) rinnesaunan vieressä sekä jännä maisemakeinu jyrkän rantatörmän reunalla. Lykynlammen yrittäjät suunnittelevat myös pyörämatkailijoille uusia gravel- eli soratiereitistöjä Pohjois-Karjalaan, tavoitteena mm. edistää kestävää matkailua ja luontoliikuntaa. Pisteet valmiiden paikallisteiden ja -palveluiden käytöstä.
Mitä monipuolisempi kasvillisuus, sitä enemmän erilaisia päivä- ja yöperhosia ja muita ötököitä. Joensuun toimittajajäsenemme pihalla nähtiin perhosrysän viikon saalis, jota Mika tässä esittelee. Pisteet villille luontopihalle, ei pisteitä sileäksi ajetuille pihoille ja puistolle. Kuvasi Seppo.
Valkotupakan ja kookkaan kiertokiitäjä-perhosen mystinen yhteys ei tällä kertaa näyttäytynyt ympäristötoimittajille. Kiertokiitäjä on kookas eteläinen yöperhoslaji, joka vierailee Suomessa säännöllisesti ja rakastaa putkimaisia kukkia. Pisteet siitä, ettei aina tarvii esiintyä.
Pitkärannan luonnonsuojelualue (noin 400 ha) Pielisjoen varrella Kontiolahden Siprissä oli mahtava luontoelämys. Aavat näkymät, metsähanhia, petolintuja, avosuota ja tilaa hengittää. Täydet pisteet luontoterapiasta!
Teemu-ope Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksen luentosalissa Kyyrönsuon koealojen reunalla. Takana turpeen kaivuulta säästynyttä keidassuota, kuopan pohjalla yli 10 000 vuotta vanhaa turvetta. Pisteet mielenkiintoisesta turvekerroksen ja suon historian esittelystä.
Resepti rahkasammalten kasvatukseen: ota tyhjiin kaivettu turvesuo, ripottele 2 litraa rahkasammalsilppua neliömetrille, peitä oljella, lisää vesi ja odota pari vuotta. Tällaista kokeillaan Kontiolahden Kyyrönsuolla. Pisteet tutkimukselle ja epävarmuuspisteet sille, kannattaako näin tuottaa kasvualustaa ja säästäisikö tämä soita turpeennostolta.
Ympäristötoimittajat hanhenmarssilla rahkasammalten koeviljelmillä.
Joensuun viehättävällä Utransaarten ulkoilualueella. Utransaarten kodassa opimme Pohjois-Karjalan biosfäärialueesta eli Unescon kestävän kehityksen yhteistyöalueesta (niitä on Suomessa kaksi, toinen Saaristomerellä). Täällä tulisi kulkea rinnakkain luonnon monimuotoisuuden, ihmisten hyvinvoinnin ja alueen elinvoimaisuuden. Ei ole helppoa kaiken kaivos-, metsä- ja vesivoimatalouden keskellä. Pisteitä lukuisista hienoista lumo- ja paikallishankkeista, joista kuulimme!
Kestävän kehityksen tutkija Niko Itä-Suomen yliopistosta sekä lumokoordinaattori Ninni ja biosfäärikoordinaattori Vilma Itä-Suomen elinvoimakeskuksesta Utransaarten kodalla.
Sokerina pohjalla oli keskustelu ympäristökulttuuritutkijoiden kanssa isoista vesivoimaan, kaivos- ja metsätalouteen liittyvistä haasteista alueella.
Joensuun kaupungin edustajia tapasimme illallisella. Jenni hallintopalveluista sanoi, ettei ole aiemmin tavannut vierailijoita, joiden ohjelma alkaa ulkoilumajalta ja turvesuolta ja päättyy lintuasemalle.
Teksti: Auli Kilpeläinen
Kuvat: Auli Kilpeläinen ja Seppo Leinonen