Ympäristötoimittajien syyskausi alkoi 1.9. osuvasti tulevaisuusteemalla, kun ohjelmassa oli vierailu Sitraan ja aiheena Mitä luonto tarjoaa tulevaisuudessa? Ja luontohan tarjoaa vaikka mitä.
Luonto on tutkitusti tehokasta lääkettä moneen vaivaan ja kannustaa ihmisiä liikkumaan. Luonto suojaa esimerkiksi masennushäiriöiltä, joista on tullut Suomessa kansanterveysongelma.
Ihmiset käyttävätkin luontoa lääkkeenä. Sen sijaan lääkärit eivät juuri luontoreseptejä juuri jakele. Tarpeen olisi, sanoi johtava asiantuntija Marja Järvenpää, joka kertoi luonnon terveyshyödyistä ja kansallisesta luontoterveysohjelmasta.
Se pyrkii tuomaan luonnon terveyshyödyt kiinteäksi osaksi ihmisten arkea ja sote-toimintaa. Järvenpää korosti etenkin lähiluonnon merkitystä sairastumisriskin pienentämisessä. Luonnon terveyshyödyt kannattaisi hänen mukaansa muistaa niin päiväkodeissa ja kouluissa kuin työpaikoillakin. ”Jopa 10-15 minuuttia lähiluonnossa vähentää stressiä ja auttaa jaksamaan”, Järvenpää sanoi. Luontoon siis.
Sitra on tulevaisuustalo, joka etsii ratkaisuja maailman megatrendeihin muistutti viestintäjohtaja ja entinen ympäristötoimittaja Samuli Laita.
Suuntana on uusi yhteiskuntasopimus, joka pohjaa kiertotalouteen nykyisen lineaaritalouden sijasta.Ilmastonmuutoksen ja luontokadon etenemisen jayhteiskunnallisten vaikutuksen listaamisen lisäksi ratkaisuja ja ennakointia tarvitaankin.
Johtava asiantuntija Eero Jalava muistutti, että kun ilmastoriskit haastavat taloutta, sopeutuminen ja uudistuminen ratkaisevat suunnan. Muun muassa Britanniassa on selvitetty kustannuksia, joita aiheuttaa jatkuva luontokato yhdistettynä muihin ympäristöshokkeihin, kuten helteisiin, kuivuuteen ja metsäpaloihin. Tutkimusten mukaan nämä voivat supistaa BKT:ta jopa kuusi prosenttia 2020-luvun loppuun mennessä.
Suomessa vastaavaa kokonaisarviota ei ole tehty, vaikka tarvetta olisi.
Yksi ratkaisu uudistumisen on kiertotalous. Se etenee globaalisti, mutta siirtymä on edelleen laajalti puhetta ja visioita, kertoi johtava asiantuntija Mika Sulkinoja. Sitovat tavoitteet loistavat poissaolollaan.
Samaan aikaan materiaalien tarve on kasvanut räjähdysmäisesti ja kasvaa edelleen. Ihmisten henkilökohtainen tavaramäärä on yli tuplaantunut 1970-lukuun verrattuna.
Silti maailman kiertotalousaste on nykyisin noin 7 prosenttia. Suomi ei ole edelläkävijän roolissa, sillä Euroopan vertailussa Suomi on häntäpäässä.Lineaaritaloudessa tuotteiden ja materiaalien elinkaari kulkee suoraviivaisesti tyyliin ota luonnosta, valmista, käytä, heitä pois. Tuotteet päätyvät käytön jälkeen jätteeksi sen sijaan, että materiaalit käytettäisiin uudelleen. ”Kertakäyttökulttuurin on muututtava, jos haluamme muutosta”, Sulkinoja sanoi.
Keskusteluissa nousi esiin myös journalismin rooli. Ilmaan heitettiin kysymys siitä, arvioiko journalismi lineaaritaloutta kriittisesti.
Heli Saavalainen
Ympäristötoimittajat Sitrassa: Pekka Virtanen (vas), Eeva Pitkälä, Mirja Karlsson, Minna Pyykkö, Laura Hiisivuori, Susanna Särkkäja Ilpo Salonen. (Kuva Heli Saavalainen)
